Meidän kuopus on jo 1-vuotias. Tai on ollut jo lokakuun alusta asti. Voi aika kun juokset. Kirjoitin instaan pienen kertomuksen hänen syntymäpäivänään, ja julkaisen sen nyt vähän jälkijunassa myös tänne muistoksi. Pieni maininta ensin, että tämä oli tosiaan neljäs synnytykseni, ja kaikki synnytykset ovat olleet erilaisia ja arvokkaita. Kaksi synnytystä käynnistettiin ja ensimmäinen synnytys kesti …
Pitkästä aikaa kirjoittelen blogiin kuulumisia! Täällä on ollut sivuston varmuuskopioinnin ja päivityksen kanssa ongelmia. Sitten kun ne asiat järjestyivät, niin arki imaisi mennessään niin ettei aikaa kirjoittamiselle ole tuntunut löytyvän. Instagramiin olen kyllä melko ahkerasti päivittänyt kuvia ja kuulumisia, se kun käy niin nopsaan blogiin verrattuna. Mutta yritän nyt skarpata ja tännekin kirjoitella, moni tekstipohja …
Tänään on ihan syksy! Sateinen ja kolea ilma. Kävin pienellä kävelyllä nukuttamassa pienimmän rattaisiin, ja tuntui kuin joku olisi suihkuttanut sumupullosta vettä kasvoille. Meillä on tänään kaikki lapset kotona, kun esikoisella tuli pieni flunssa viikonloppuna. Enää ei ole muuta kuin ihan pieni nuha, mutta ollaan varuiksi kaikki nyt kotona ettei flunssia levitellä ympäriinsä. Näin instagramissa …
Kuka ottaa minusta kuvat blogiin? Tätä minulta välillä udellaan. No pojat tietenkin! En tiedä teidän muiden miehistä, mutta minun mieheni ottaa pari räpsyä joissa ilme on vähemmän imarteleva ja ihmettelee kun mikään ei kelpaa kun otti monta kuvaa. Kaikella rakkaudella miestäni kohtaan, hän on taituri monessa asiassa, mutta valokuvaaja hän ei ole. Ainakaan vaimon kuvaaja.🤭❤️ …
Miten se onkin taas jo keskiviikko? Täällä päivät menee ihan hujauksessa, toisaalta taas niitä pitkiä tunteja mahtuu päiviin myös kun olen ollut ihan mahdottoman väsynyt. Vauva valvottaa öisin, ja uusi arkirytmi on sekoittanut pienen päiväunirytmin myös. Pitää taas muistuttaa itseään että tämäkin on taas vain vaihe. Vaihe jossa ainut kelpaava unipaikka on äidin kainalo. Pienikin …
Niin se vain on ensimmäinen kokonainen arkiviikko takana täälläkin. Ja tästä selvittiin! Tämä hieman jännitti minua etukäteen,vaikka tiesin että kyllä se arki siitä lähtee rullaamaan. Pieni jännitys kuuluu kuitenkin aina asiaan. Meidän 5-vuotias aloitti kerhon maanantaina. Pikkuveli aloittaa samassa kerhossa kunhan täyttää syyskuun alussa 3. Meidän aamut on siis melko hektisiä, ainakin kun kesälomailuun vertaa. …
Ethän turhaan kiirehdi rakas lähestyvä syksy? 🤎 Älä turhaan kiirehdi.Kesä pitää minullevielä seuraa.Vielä nautin kesänlämmöstä,auringon hehkustaihollani.Perhosten tanssista sinistätaivasta vasten,kukkien loistosta vihreälläniityllä.Veden kimaltavasta väreilystäja märästä hiekasta varpaideni välissä.Tästä Luojan valmistamastataideteoksesta,sen kaikista yksityiskohdista.Hengitän vielätätä kesän juhlaa,ilmaa jonka lempeä tuulipuhaltaa kasvoilleni.Tätä ilmaa joka tuoksuu täyteläiseltä jakypsän hedelmäiseltä ja kuiskaa – Sinä olet rakastettu.🌼Älä turhaan kiirehdirakas syksy.Vielä sinä kerkeätsaapua.Ja …
Niin se vain arki on saapunut ihanan kesän jälkeen. Tai no, viikonloppuahan tässä vietellään, mutta koulut alkoivat täällä torstaina. Kerhot käynnistyy maanantaina, ja miehelläni alkaa myös työt maanantaina parin viikon lomailun jälkeen. On siinä taas opettelua kerrakseen, kun on niin tottunut tähän ihanaan aikatauluttomuuteen. Mutta arkeahan elämä suurimmaksi osaksi on, ja arki on hyvää, kunhan …
LUOVUN JA LUOTAN💕🌿Saatan sinut kouluun.Sinun hikoava kämmenesi minun kämmentäni vasten.Pienet haparoivat sormet minun sormieni lomassa.Palan tunne kurkussani. Lasken irti kädestäsi ja tiedän :päivä päivältä opit lentämään yhä kauemmas. Ilman minua.Sen täytyy olla niin,mutta se pelottaa minua.Pelottaako se sinuakin, lapseni?Katseemme kohtaavat,epäilys nostaa päätään:Kuinka sinä pärjäät lapseni,kun minun käteni eivät ole sinua kannattelemassa? Silloin kuulen lempeät sanat …
”Kukkia poimin, kukkia kannan, kauneimman niistä sinulle annan.” Olin poikien kanssa taas leikkipuistossa yksi päivä. Olin omissa ajatuksissani ja katselin sinistä taivasta ja siellä purjehtivia valkoisia pilvilaivoja. Hengittelin syvään nauttien luonnon tarjoamasta rauhasta. Korvissa soi vielä poikien pitämä huutokonsertti mihin olin itsekin fiksusti yhtynyt – huutamalla ”Älkää huutako!” ja sen jälkeen lukitsin itseni toviksi vauvan …
