Meidän pikkuinen nukkuu päiväunia, isommat katsovat lastenohjelmaa ja koti on hiljainen. Tämä tunne, kun on tilaa hengittää ja kuulla omat ajatukseni. Ihmeellistä. Sama ihmeellinen tunne oli tuossa laiturin nokassa istuessani, kun olin päivän naisten reissussa ilman lapsia. Rakastan äitiyttä. Olen niin kiitollinen että saan olla äiti näille neljälle rakkaalle pojalle. Mutta voi miten kovin toisinaan …
All is well. Nämä sanat piirsin hiekkaan eräänä kauniina keväisenä viikonloppuna Puumalassa. Samassa sitruunaperhonen lenteli ympärilläni kuin muistuttaen miten kevyt voi ihmisen mieli olla, kun ei kanna mukanaan raskaita taakkoja. Kaikki järjestyy. Kaikki on hyvin. Näillä sanoilla olen saanut lohduttaa poikia monen monta kertaa. Omien lisäksi toisinaan myös poikien ystäviä. Usein olen vierelle polvistunut, ja …
❤️- Marjo
Mukavaa uutta alkanutta viikkoa sinne!❤️ Täällä alkoi viikko vähän normaalia rauhallisemmin. Pojilla olisi ollut kerhopäivä, mutta 3-vuotias nukkui niin autuaasti etten raaskinut väkisin herättää koisaavaa nallekarhua. Eikä esikoinenkaan saanut nallukkaa hereille ennen kuin lähti kouluun. Kun hän sitten heräsi, oltaisi juoksujalkaa keretty kyllä kerhoon, mutta valitsin hitaamman temmon tähän viikon alkuun. Sitä paitsi meille oli …
Armoa tarvitsee jokainen 🤍 Armon peite laskeutuu sinne, missä uskalletaan olla heikkoja, tarvitsevia, syntisiä. Armo asuu siellä, jossa vilpittömin sydämin pysähdytään omien epäonnistumisten äärelle, polvistutaan armon alttarille. Siellä ei tarvitse mitään peitellä eikä tunteita väistellä. Siellä ei olla täydellisiä, vaan rehellisesti rikkinäisiä ja rikkoneita. Siellä pieni ihminen kohtaa suuren Luojan, antaa totuuden valaista sydämensä sopukat, …
Pelko ja häpeä. Pettämätön parivaljakko. Yhdessä ne saavat sinun keveät ja luottavaiset askeleesi horjumaan. Ne saavat sinun silmiesi tuikkeen sammumaan, komentavat sinut kiireesti piilottamaan juuri syttyneen liekkisi. Ne saavat sinun lapsenomaisen luottamuksesi herpaantumaan niin, että ilosta pirskahteleva olemuksesi muuttuu jälleen vaatimattomaksi varjoksi. Mutta sinä pieni ihminen, ole sinä luja ja rohkea. Ota askel toisensa perään, …
Tuulessa taipuneet Nuo sitkeät, tuulessa taipuneet. Vaan eivät katkenneet. Nuo nöyrät, vartensa palvelukseen taivuttaneet. Nuo rakkaudesta polvistuneet. Nuo lujat, monien myrskyjen raastamat. Nuo vahvat, mutta kuitenkin niin hauraat. Nuo tuulessa taipuneet, mutta toivoon tarttuneet. Nuo valoa kohti kurkottaneet.- Äidit ❤️. Tämän runon kirjoitin joskus elokuussa, ja halusin tänään jakaa tämän rohkaisuksi jollekin äidille. Iloa siun …
Miten se onkin taas jo keskiviikko? Täällä päivät menee ihan hujauksessa, toisaalta taas niitä pitkiä tunteja mahtuu päiviin myös kun olen ollut ihan mahdottoman väsynyt. Vauva valvottaa öisin, ja uusi arkirytmi on sekoittanut pienen päiväunirytmin myös. Pitää taas muistuttaa itseään että tämäkin on taas vain vaihe. Vaihe jossa ainut kelpaava unipaikka on äidin kainalo. Pienikin …
Ethän turhaan kiirehdi rakas lähestyvä syksy? 🤎 Älä turhaan kiirehdi.Kesä pitää minullevielä seuraa.Vielä nautin kesänlämmöstä,auringon hehkustaihollani.Perhosten tanssista sinistätaivasta vasten,kukkien loistosta vihreälläniityllä.Veden kimaltavasta väreilystäja märästä hiekasta varpaideni välissä.Tästä Luojan valmistamastataideteoksesta,sen kaikista yksityiskohdista.Hengitän vielätätä kesän juhlaa,ilmaa jonka lempeä tuulipuhaltaa kasvoilleni.Tätä ilmaa joka tuoksuu täyteläiseltä jakypsän hedelmäiseltä ja kuiskaa – Sinä olet rakastettu.🌼Älä turhaan kiirehdirakas syksy.Vielä sinä kerkeätsaapua.Ja …
LUOVUN JA LUOTAN💕🌿Saatan sinut kouluun.Sinun hikoava kämmenesi minun kämmentäni vasten.Pienet haparoivat sormet minun sormieni lomassa.Palan tunne kurkussani. Lasken irti kädestäsi ja tiedän :päivä päivältä opit lentämään yhä kauemmas. Ilman minua.Sen täytyy olla niin,mutta se pelottaa minua.Pelottaako se sinuakin, lapseni?Katseemme kohtaavat,epäilys nostaa päätään:Kuinka sinä pärjäät lapseni,kun minun käteni eivät ole sinua kannattelemassa? Silloin kuulen lempeät sanat …
